Kortisoli eli stressihormoni
Kortisoli eli stressihormoni

Kortisoli eli stressihormoni

Koska kilpirauhasveriarvoni olivat kunnossa eikä lääkäristäkään ollut enempää apuja, tutkin lisää mikä voisi olla syynä kurjaan olotilaani.

Seuraavaksi törmäsin tietoon lisämunuaisista, jotka erittävät kortisolia, joka auttaa viemään kilpirauhashormoneita verestä solutasolle.

Tässä lainaus eräästä lääketieteellisestä julkaisusta:

Vahingoittuneet tai ylityöllistetyt lisämunuaiset työskentelevät tavallista huonommin ja tuottavat
vähemmän hydrokortisonia eli kortisolia, mikä vaikuttaa kilpirauhashormonien tuotantoon,

T4 -> T3-reaktioon ja solureseptoreihin sitoutumiseen.

Sekä liika että liian vähäinen kortisoli vaikuttaa T4 -> T3-reaktiota vähentävästi.

Sain suostuteltua lääkäriltä lähetteen kortisoli-verikokeeseen.

Verikoe otetaan klo.7-9 aikaan aamulla, 12 tunnin paaston jälkeen.

S -korsol arvoni oli 796 nmol/l,  normaalin viiterajat ovat 150-650 nmol/l (Huslab).

Vihdoinkin sain vähän osviittaa mistä Thyroxin lääkityksen tehottomuus ja kurja oloni saattaisi johtua.

Tässä vielä laboratorion tulkintateksti:

Kortisoli on lisämunuaisista erittyvä fysiologisesti tärkein glukokortikoidi. Sen eritystä stimuloi hypofyysin ACTH, jota säätelee hypotalamuksen kortikotropiinia vapauttava faktori (CRF).

Kortisoli vaikuttaa eritykseensä ns. negatiivisen feedback-järjestelmän kautta, eli se inhiboi ACTH:n ja CRF:n eritystä ja laskee omaa tasoaan.

Kortisolierityksessä on selvä vuorokaudenajan vaihtelu.

S -Korsol aamuarvot ovat normaalisti 150 – 650 nmol/l ja iltapäiväarvot n. 25 – 40 % aamuarvoja alhaisemmat.

Valtaosa kortisolista on sitoutunut seerumissa kantajaproteiiniin ja vain pieni osa on vapaana, biologisesti aktiivina hormonina.

Kortisolimääritystä käytetään lisämunuaistautien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Seerumin kortisolipitoisuus lisääntyy Cushingin oireyhtymässä. Seerumin kortiolipitoisuus on suurentunut aamulla osalla Cushing-potilaista, mutta ilta-arvo on suurentunut lähes aina merkkinä vrk-vaihtelun puuttumisesta.

Lievästi kohonneita arvoja tavataan lihavuudessa, anoreksia- potilailla, erilaisissa stressitilanteissa (ruumiillinen ja henkinen rasitus, depressio, vammat, infektiot, leikkaukset jne.).

Estrogeenit, raskaus ja ehkäisypillerit lisäävät kantajaproteiinin (transkortiinin) määrää ja sen myötä kortisolipitoisuutta.
Matalia arvoja tavataan hypokortisolismissa (lisämunuaiskuoren ja aivolisäkkeen vajaatoiminnassa).

Seerumin kortisolin pitoisuus voi kuitenkin olla normaali vaikka lisämunuaisen erityskapasiteetti olisikin alentunut.

Alentunut kortisolin tuotanto voidaan osoittaa ACTH-kokeen avulla.

Seerumin kortisolin pitoisuus on usein alentunut potilailla, jotka savat kortiskosteroidihoitoa (inhaloitavat kortikosteroidit).

Kuva: Freepik